Jack London (1876–1916) oli yhdysvaltalainen kirjailija, seikkailija ja yhteiskunnallinen tarkkailija, jonka elämä oli lähes yhtä levoton ja intensiivinen kuin hänen proosansa. Köyhissä oloissa kasvanut London teki nuorena monenlaisia töitä, purjehti merillä, vaelsi Pohjois-Amerikan syrjäseuduilla ja näki omin silmin niin luonnon ankaruuden kuin teollistuvan yhteiskunnan ristiriidat. Näistä kokemuksista syntyi tuotanto, joka teki hänestä yhden 1900-luvun alun luetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista kirjailijoista. Hän nousi kuuluisuuteen kertomuksillaan selviytymisestä, luonnonvoimista ja ihmisen sitkeydestä, mutta hänen merkityksensä ei rajoitu seikkailuun: hän kirjoitti myös köyhyydestä, työväen asemasta, vallasta, yksinäisyydestä ja siitä, miten ympäristö muokkaa ihmistä. Hänen teoksissaan toistuvat kysymykset selviytymisestä, moraalista ja ihmisluonnosta tuntuvat yhä ajankohtaisilta aikana, jolloin puhumme eriarvoisuudesta, ilmaston koventuvista realiteeteista ja siitä, miten ihminen sopeutuu muutokseen. Londonin vahva, elävä kerronta ja kyky yhdistää jännitys yhteiskunnalliseen tarkkanäköisyyteen ovat tehneet hänestä kestävän klassikon, jonka vaikutus näkyy edelleen seikkailukirjallisuudessa, realistisessa luonnonkuvauksessa ja kriittisessä yhteiskuntakuvaamisessa. Hänen kirjojaan kannattaa lukea erityisesti niiden, joita kiehtovat vahvat kohtalot, luonnon ja ihmisen välinen kamppailu sekä tarinat, joissa toiminta ja ajattelu kulkevat käsi kädessä.