Jack London (1876–1916) oli yhdysvaltalainen kirjailija, seikkailija ja yhteiskunnallinen tarkkailija, jonka elämä oli yhtä levoton ja intensiivinen kuin hänen tuotantonsa. Köyhissä oloissa San Franciscossa kasvanut London ehti nuorena tehdä monenlaisia töitä, kulkea merillä, etsiä onneaan Alaskan kultaryntäyksen maisemissa ja tutustua läheltä sekä luonnon armottomuuteen että ihmisten selviytymistaisteluun. Näistä kokemuksista syntyi kirjallinen ura, joka teki hänestä yhden 1900-luvun alun tunnetuimmista amerikkalaisista kirjailijoista. Hänen teoksissaan yhdistyvät vauhdikas kerronta, tarkka luonnonkuvaus ja kiinnostus siihen, miten ihminen toimii paineen, nälän, kylmyyden ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden keskellä. London kirjoitti usein yksilön sitkeydestä, vaistonvaraisesta selviytymisestä, vallasta ja heikompien asemasta, mutta myös siitä, miten sivistys ja moraali joutuvat koetukselle äärimmäisissä olosuhteissa. Hänen kuvauksensa pohjoisen erämaista, eläinten ja ihmisten kamppailusta sekä rajatilanteissa paljastuvasta ihmisluonnosta puhuttelevat yhä, koska ne käsittelevät yleismaailmallisia kysymyksiä: mitä tapahtuu, kun turvallisuus katoaa, ja mikä meissä todella kestää? Jack Londonin merkitys onkin siinä, että hän yhdisti viihdyttävän seikkailukirjallisuuden syvempään yhteiskunnalliseen ja psykologiseen tarkkuuteen. Hänen perintönsä elää edelleen lukijoissa, jotka etsivät tarinoista jännitystä, vahvoja luontokuvia ja ajatuksia ihmisen rajallisuudesta. Hänestä nauttivat erityisesti ne, joita kiehtovat seikkailut, selviytymistarinat ja klassinen kirjallisuus, jossa toiminta ja ajattelu kulkevat käsi kädessä.